Luonnossa on hyvä olla

Olen kotoisin Etelä-Kuusamosta, jossa asuin elämäni ensimmäiset 16 vuotta maalla. Luonto oli lähellä ja tärkeä osa elämää ja arkea. Rakastin seikkailla metsissä ja ajantaju katosi, kun keitteli sienistä, neulasista, kävyistä ja kivistä herkullisia keittoja tai lenkkeilytin koiria pitkin maita ja mantuja. Talvella tietenkin hiihdin tai rakentelin lumimajoja siskojeni kanssa.

Teini-ikäisenä tuli kuitenkin palava halu päästä jo pois! Ensin Kuusamon keskustaan opiskelemaan, mutta myöhemmin myös Kajaaniin ja Ouluun. Kunnes veri kuitenkin veti melko pian takaisin Kuusamoon. Olihan siellä myös ihana mies, Mikko <3

Asuimme Kuusamon keskustan läheisyydessä, mutta askel vei yleensä aina lähimetsään - luonnon helmassa oli hyvä olla ja se tasapainotti välillä kiireistäkin arkea. Välillä kävimme myös tervehtimässä vanhempiani maalla tai tankkaamassa luontoyhteyttä vanhempien mökillä. Siellä sitä pääsee palaamaan takaisin perusasioiden äärelle, kun pesuvesi kannetaan saunasta, sauna ja tupa lämpiää puilla ja sähköjä ei ole.

Isäni on kätevä käsistään ja hänellä on kotonaan oma työhalli. Tykkäsin käydä siellä aina tutkailemassa paikkoja ja vuoden 2020 kesällä löysin hallin nurkasta palan poron sarvea. Aloin työstämään sarvea sahaamalla sitä ja hiomalla sitä dremelillä. Lopulta sain aikaiseksi pari etäisesti palleroa muistuttavaa kappaletta. Äitini ja siskoni olivat myös paikalla ja he mainitsivat "nuistahan saisi korvikset, tee meillekin". Ja siitäpä se sitten lähti ja Luonivan tarina sai alkunsa.

Melko pian yritys oli perustettu ja verkkokauppakin näki päivänvalon alkuvuodesta 2021.

Marraskuussa 2023 siirryin päätoimiseksi yrittäjäksi. Nyt luonto on hyvin tärkeä osa elämääni. Saan hyödyntää luonnon antimia työssäni ja se tuntuu oikealta minulle.

Vaikka nyt asumme lähellä keskustaa, josta on näppärä viedä tilaukset pyörällä postiin ja jossa lapsilla on lyhyt matka kouluun - haaveilen omasta hirsitalosta järven rannalla. Luonnon keskellä.

Käsityöläisyys ja perinteet

Isäni oli taitava käsistään, hän onkin askarrellut monenlaisia puutöitä sohvista tarjottimiin ja kuksiin ja monenlaista siitä väliltä. Isäni on myös kuksa-korvisten alkuperäinen suunnittelija. Hän valmisti niitä minulle monet parit 90-luvulla, mutta minä onneton hukkasin kaikki!

Myös pappani - äitini isä oli käsityöläinen. Hänen kerrotaan takoneen yhden kesän aikana 2000 viikatteen terää! Siinä on kesän valoisat päivät (ja liekkö myös yöt) käytetty hyvin hyödyksi. Pappani osasi tehdä myös puukkoja ja varmasti monenlaisia muita käsitöitä.

Minusta tuntuu jotenkin erityisen hienolta päästä jatkamaan suvun käsityöläisperinnettä, ainoana meidän suvussa. Perinteiset materiaalit sarvi ja puu, ovat myös asia, joiden parissa mieluusti työskentelen.

Vastuullisuus

Vastuullinen toiminta on tärkeä arvo niin arjessa kuin myös yritystoiminnassa. Poronsarvet saadaan paikallisilta porotiloita, läheltä. Suurin osa työkaluista ostetaan paikallisista kaupoista - läheltä. (ihan kaikkea ei Kuusamosta valitettavasti saa). Koruosat tilataan suomalaisilta toimijoilta - netin kautta.

Poro tiputtaa sarvensa joka vuosi, eikä eläimiä vahingoiteta sarvien takia. Mahdolliset hukkapalat viedään metsään, pienet jyrsijät napsivat ne parempiin suihin. Minimoin hävikin: hieman pieleen mennyt, mutta käyttökelpoinen materiaali voi päätyä jatkojalostettuina uniikkeihin koruihin. Hirvensarvia löytyy joskus metsästä, mutta yleisimmin saan niitä metsästäjiltä, kun he ovat kaataneet eläimen.

Vien tilauksia kuljetukseen samalla, kun liikun muutenkin asioilla tai välillä lähden vaikka pyöräretkelle ja hoitelen samalla tilauksia eteenpäin.

Käytän pakkausmateriaaleissa mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä materiaaleja, esim. pahvilaatikoita, joten ethän säikähdä, jos saat postipaketin, joka on kiertänyt maailmaa ennenkin.

Kiitos, että olet mukana toteuttamassa unelmaani luonnonkorujen maailmassa <3